Isi aloitti bloggaamisen

Kevät tulee kohisten, vaikkei ihan siltä näytäkään, kun ikkunasta katselee ulos. Lunta sataa ja tuulee niin, että nurkissa soi. Nyt on kuitenkin aika summata vähän yhteen tätä noin kolmea viikkoa, kun aloimme kirjoittelemaan tätä blogia. Mitä olemme saaneet aikaan ja mitä haasteita on tullut matkan varrella vastaan. Koska olemme tiivis perhe, vaimoni ottaa myös aktiivisesti osaa blogin ideoihin ja luonnollisesti oikolukee tekstit, mitä iltojen ratoksi naputtelen.


Ensimmäinen teksti julkaistiin 4.2.2017 ja pääsimmekin kirjoittamisessa hyvään vauhtiin. Mutta sitten alkoi ehkä todellisuus paljastumaan, mitä blogin pitäminen oikeasti vaatii.

• Aikaa, sitä ei ole koskaan liikaa. Kaikki pienten vauvojen ja taaperoiden vanhemmat tietävät, että pieni lapsi vaatii aika tavalla huomiota. Käytännössä siitä hetkestä, kun astun töistä tullessani kotiin ja vaimoni tulee Enno-Olivierin kanssa ovelle vastaan, pieni poikani alkaa nauramaan, sätkimään villisti jaloillaan ja ojentaa kädet isiä kohti ja siitä hetkestä lähtien pysyy lähelläni, kuin liimattuna 💗 Toki äidiltä haetaan yhtä lailla huomiota, mutta isin kanssa riehutaan täysillä :) Äidiltä haetaan pusuja ja haleja (toki isikin niitä antaa jatkuvasti), mutta isi on se, jonka kanssa möyritään lattialla ja jonka mahaa saa rummuttaa täysillä. Jos edes yritän ottaa läppäriä ja aloittaa kirjoittamisen, pieni apurini nyppii näppäimet irti ja tuottaa erittäin luovaa tekstiä hakkaamalla näppäimistöä :) Eri huoneeseen sulkeutuminen ei tule kyseeseen, koska silloin oven takana hakataan niin kauan, että hän pääsee takaisin syliin riehumaan.
• Blogia voi siis kirjoittaa käytännössä niinä hetkinä, kun Enno-Olivier nukkuu, ja päiväunien aikaan meillä on yleensä muita askareita kotona, eli kirjoittaminen tapahtuu pääasiassa iltaisin ennen nukkumaan menoa.
• Ideoita. Niitä pitäisi olla jatkuvasti ja onneksi meillä on toistaiseksi niitä riittänyt ja riittää varmasti jatkossakin, mutta niiden siirtäminen kuvien ja tekstien kautta muiden luettavaksi on haastavaa. Opimme kuitenkin jatkuvasti lisää ja ideat on aina helpompi ja helpompi työstää postauksiksi.
• Kuvat... mitähän tähän sanoisi. Nyt on jo parilta eri taholta kuullut kommenttia, että kuvien laatuu pitää panostaa. Hommasin vähän paremman kameran blogia ja perheen tärkeiden hetkien kuvaamista varten. En ole ennen järkkäriä käyttänyt ja sen opettelu on ihan oma lukunsa. Säädä aukkoa ja valotusta ja vielä mitä :D Kamera, jonka ostin on Canonin EOS 700d Kit (15-55mm) ja edelleen kuvien ottaminen on jatkuvaa opettelua.

Alku oli aika haastavaa muutenkin, kun sain blogialustan pystyyn ja jotain harjoittelutekstejä ja kuvia laitettua, blogi laitettiin ylläpitäjien toimesta lukkoon, koska blogi sisälsi "ehtojen vastaista materiaalia" eli kuvia meidän kissoista ja lorem ipsumia. Joku automaattitarkastus oli käynyt blogia läpi ja laittoi sen lukkoon :D Onneksi se avattiin melko nopeasti sen jälkeen, kun asiasta ilmoitin.

Tämä on jo 12. postaus ja toivottavasti lukijat ovat tykänneet tähän astisista julkaisuista.