Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvan ruuat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvan ruuat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Vauvan 1v. synttärit :)


Viime torstaina 2.3.2017 Äidin ja Isin pieni Kullanmuru täytti yhden vuoden 💝💝 Juhlia alettiin järjestelemään jo hyvissä ajoin, koska halusimme, ettei tule mieletön kiire päivää ennen juhlia. Koristeitakin tilattiin todella iso kasa, mutta kaikki jäivät laittamatta, koska kiire kuitenkin iski. Tarkoituksena oli noudattaa safariteemaa ja ainoa, mitä saatiin laitettua teeman mukaisesti esille, oli popcornrasiat. Onneksi koristeet voi hyötykäyttää ensi vuonna. Luulen, että Äiti ja Isi olivat juhlista enemmän innoissaan ja odottavalla kannalla, kuin itse synttäripoju. Nämä ruusut Enno-Olivier valitsi itse muutamasta vaihtoehdosta :)



Päivänsankari ja lahjat 💖💖💖💖💖



Lahjaksi Enno-Olivier sai muun muassa oman ukulelen (hän tykkää soitella Isin kitaraa, joten pitihän hänen saada oma soittimensa), leikkikännykän, leikki-iPadin, leikkikaukosäätimen, vaatteita, kirjoja, palapelin, duploja, Villeroy & Boch lastenastiaston, retken korkeasaareen muskarikaverin kanssa, sekä pehmolelupossun muutama päivä juhlien jälkeen, joka saikin melkoisen määrän pusuja heti, kun hän sen sai :)

Seuraavassa esitellään mitä synttäreillä tarjoiltiin

Suolaiset ruuat

Itse tehtyä ciabattaa. Ohjeen olen bongannut täältä. Olen tätä leipää tehnyt monia kertoja ja se on kovin kehuttu. Leivän kanssa tietysti kirnuvoita, itse tehtyä kotijuustoa, sekä italialaisia leikkeitä.



Konditoria pH7:sta tilasimme Siika-mummonkurkku canapeita, jotka olivat todella hyviä.


Äiti teki todella maistuvaa artisokkatahnaa, jota laitettii crustadien täytteeksi. Samaa täytettä oli myös tarjolla hampurilaisten kanssa ja aiomme tätä tehdä jatkossakin, sen verran hyvin se sopi hampurilaistenkin väliin.


Voitakinasta rouva teki aurinkokuivattutomaatti tuorejuusto -täytteellä täytettyjä leivonnaisia.


Tarjolla oli myös vaimoni tekemiä suolaisia oliivimuffinsseja, jotka ovat ehdottomasti omia suosikkejani suolaisista muffinsseista.
Tarjolla oli myös hampurilaisia, jotka olivat itse tehtyjä alusta loppuun. Väliin laitettiin pihvin lisäksi myös Monterey jack juustoa. Näihin kasvatimme vielä väliin miniyrttejä, sekä herneenversoja. Herneenversot unohtuivat laittaa tarjolle. Hampurilaisten kanssa oli tarjolla myös majoneesia, konjakkisinappia, ketsuppia, sekä artisokkatahnaa.


Tietysti suolaisina pikkysyötävinä oli myös popcornia, grissinejä ja sipsejä.


Makeat ruuat


Äiti teki oikeastaan kaikkien meidän juhlien ja kutsujen kestosuosikin, pavlovan. Vaikka olen itsekin tätä herkkua syönyt todella monta kertaa, en siihen kyllästy, vaikka yleensä tuppaan kyllästymään ruokiin turhan helpostikin.


Konditoria pH7:sta tilattiin macaronseja ja kolmensuklaankakku. Mukaan hakureissulta tarttui vielä kullanvärisiä lakupalloja, joita laitettiin pavlovan koristeeksi, sekä suklaanmakuisia hasselpähkinä krokanttikeksejä.


Kinuskikissan nettisivuilta löytyneet muffinssit olivat hitti. Niitä syötiin sellaista tahtia, ettei esille ehtinyt laittaa :)

Isi teki synttärikakun, johon koristeeksi laitettiin suklaasta tehtyjä sydämiä, sekä päivänsankrin nimi ja ykköskynttilä :) Kakun ohje löytyi täältä ja olen sen kerran aiemminkin tehnyt, muistaakseni meidän kihlajaisjuhliin. Kakku oli tietysti molemmilla kerroilla sydämen mallinen 💖💖

Itse juhlat sujuivat leppoisasti ja vieraita kävi lähes parikymmentä päivän aikana. Enno-Olivier haluaakin toivottaa kaikille, jotka muistivat häntä 1v juhlapäivänä, ja tietysti myös blogin lukijoille, erittäin hyvää ja lämmintä kevään odotusta :) Keväämmällä meidän on tarkoitus lähteä vielä Sveitsiin kummitädin ja -sedän luokse viettämään synttäreiden jatkoja.


maanantai 27. helmikuuta 2017

Mitähän hyvää sitä tänään laittaisi vauvalle?

No, kalkkunpataa tietysti! Tätä on jo syötykin aikamoiset määrät ja nyt teimme sitä uudelleen. Lisänä totuttuun makumaailmaan purjo ja siitakesieni. Enno-Olivier tykkäsi viimeksi tekemästämme kalkkunapadasta todella paljon ja nyt oli aika tehdä uusi satsi pakkaseen. Nyt kasviksiksi valittiin bataatti, porkkana, purjo, siitakesieni (sieniä saa alkaa syömään 1 vuoden iästä lähtien ja Enno-Olivier täyttääkin ihan kohta yksi :)), valkosipuli ja peruna. Mausteeksi tällä kertaa laakerinlehtiä, mustapippuria, jauhettua valkopippuria, kuivattua oreganoa ja kuivattua rosmariinia. Kuvasta poiketen salottisipuli jätettiinkin pois, koska purjoa olikin sen verran paljon.

Tämä ruoka laitettiin taas uuniin pataan. Aluksi kalkkunoihin paistettiin kunnon väri suolattomassa voissa ja ruokaöljyssä. Tässä ruuassa on tärkeää lisätä kunnolla rasvaa, koska kalkkunan liha on rasvatonta ja pienet vauveliinit tarvitsevat rasvaa muun muassa aivojen kehitystä varten. Tästä annosmäärästä tulee noin 15 kerta-annosta, joten rasvaakin saa olla ihan kunnolla. Rasva on 2-3 ikävuoteen lapsen tärkein energianlähde. Pitää kuitenkin muistaa, että vauva syö muitakin ruokia päivän aikana ja suhteuttaa rasvan määrä siihen nähden.
Lihojen ruskistamisen jälkeen sekaan laitettiin kasvikset ja mausteet. Näitä kuulloteltiin hetki ja lisättiin vettä niin, että ruoka lähes peittyi. Pata 175 asteiseen uuniin ja ei mennyt edes kauaa, kun uunista alkoi tulvimaan todella hyvät tuoksut asuntoon. Jopa rouvani, joka on kasvissyöjä, tuumasi, että tuleepa hyvät tuoksut :) No, tästä voi jo päätellä, että ruoka taatusti maistuu meidän pienelle pojalle.
Pariin otteeseen tarkastin, että padassa on riittävästi nestettä. Jos näyttää siltä, että ruoka on kuivaa, lisätkää mieluiten kiehuvaa vettä. Noin kahden tunnin hauduttelun jälkeen pata otettiin uunista ja keräsin mustapippurit ja laakerinlehdet pois. Kuten kuvasta näkyy, niin nestettä on vielä melko paljon ja sitä tarvitaankin, jos soseuttaa ruuan.


Tähän ruokaan tuli siis seuraavat aineet:
  • 1,4 kg kalkkunan rintafilettä
  • 5 perunaa
  • 1 keskikokoinen bataatti
  •  5 porkkanaa
  • 1 purjo
  • 2 siitakesientä (tämä oli ensimmäinen ruoka, mihin laitoimme sieniä, joten sen takia pieni määrä alkuun)
  • 3 laakerinlehteä
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 10 mustapippuria
  • ripaus valkopippuria
  • puoli teelusikallista oreganoa
  • puoli teelusikallista rosmariinia
  • vettä sen verran, että ruoka melkein peittyy
Mistä sitten tietää, että ruoka maistuu vauvalle? No tietysti siitä, että ensin otetaan lusikallinen, katsotaan arvioiden isiä tai äitiä ja maistellaan hetki, että mitäs tällä kertaa. Sitten otetaan toinen lusikallinen ja aletaan hymisemään todella tyytyväisenä ja nätille nassulle leviää maailman ihanin hymy, joka aina sulattaa äidin ja isin sydämet 💖💖 Sen jälkeen ei mene, kuin hetki, ja ruokakippo on tyhjä :) Toivottavasti inspiroidutte kokeilemaan ohjetta :)

torstai 23. helmikuuta 2017

Vauvan 1v synttärit lähenevät

Äidin ja Isin Rakas Pieni Aarre, Enne-Olivier, täyttää ihan pian 1 vuotta ja synttärivalmistelut ovatkin kovaa vauhtia käynnissä 💖💖💖 🎂 Äiti on tehnyt kovasti koepaistoksia tarjottavista muffineista ja ainakin koepaistoerä oli todella herkullinen ja katosi aika nopeasti. Muffinit saavat vielä koristekuorrutuksen päälleen synttäreille. Muffinien ohje löytyi Kinuskikissan nettisivuilta. Rouva tosin aikoo lisätä vähän enemmän suklaata, kuin ohjeessa oli, koska mielestämme nämä olivat hitusen kuivia, vaikka olivatkin todella hyviä. Suklaata ei voi olla koskaan liikaa :D 
Tarjoamme synttäreillä muun muassa minislidereita eli pieniä hampurilaisia, joiden sämpylät isi teki jo valmiiksi pakkaseen, ettei tarvitse synttäripäivänä alkaa enää leipomaan. Ohjeena käytin tätä reseptiä ja tällä tulee todella hyviä hampparisämpylöitä. Tosin en tee ohjeen mukaisesti 7-8 hampurilaista, koska ne ovat meidän mielestä aivan liian suuria. Me tykkäämme syödä pienempiä ja tällä ohjeella tuleekin noin 22-24 kivan kokoista slideria. 
Koristeita on tilattu melkoinen määrä ja niistä tulee varmasti kuvia siinä vaiheessa, kun teemme postauksen synttärijuhlista.
Muita tarjottavia on tarkoitus vielä tehdä äidin toimesta oliivimuffinsseja, crustadeja artisokkatäytteellä ja isin toimesta synttärikakku. Ai niin, ja vielä voitaikinasta tehtyjä suolaisia, joissa on aurinkokuivatusta tomaatista ja tuorejuustosta tehty täyte. Niitäkin testattu ja olivat todella hyviä. Rouva meinasi, että jos ehtii, niin hän tekee pavlovan. Hän on tehnyt sen lähes jokaiseen juhlaamme ja se on ollut todellinen hitti. No, ajattelimme tehdä itse kotijuustoakin, kun hankimme joulua varten juustomuotin, mutta olimme koko poppoo niin sairaina, ettei tullut juuston valmistus silloin mieleenkään. Tilasimme vielä lisäksi PH7:sta macaronseja, kolmen suklaan mutakakun ja suolaisena kurkku-siika canapeita. Onkohan tässä tarpeeksi tarjoamisia? Näistäkin sitten kuvia, kun teemme synttäreistä oman juttunsa. Uskomatonta, että meidän pieni vauvamusu täyttää kohta vuoden! 💝💝💝💝

perjantai 17. helmikuuta 2017

Kanapasta maistuu, vai maistuuko?

Enno-Olivier on aina tykännyt kanapadasta ja ajattelimme, että nyt on aika tutustuttaa hänet myös pastan maailmaan, koska isi tykkää tehdä erilaisia pastaruokia. Kävin innoissani ostamassa pari pakettia L'uomunokan luomukanan juhlafileitä, koska pyrimme käyttämään luomua lihatuotteissa, varsinkin kanan lihassa ja kananmunissa.
Kasviksiksi valittiin paprika, varsiselleri, salottisipuli, valkosipuli ja tomaatti.
Pastaksi valitsimme terveellisemmän vaihtoehdon eli Rummon täysjyväfusillin. Täysjypastassa on yleensä se "terveellinen" maku ja normaaliin durumvehnästä tehtyyn pastaan tottuneelle täysjäväpastan maku voi aluksi olla haastava.
Proteiiniksi hain kaupasta siis kanaa, koska Enno-Olivier on tykännyt kanasta todella paljon. Olemme aina käyttäneet luomukanaa hänen ruuissaan, samoin kuin jos isi on harvoin kanaa syönyt.

Sitten varsinaiseen ruuan laittoon. Aluksi kananrintafileet kuutioitiin ja laitettiin ruskistumaan voin (tietysti suolatonta) ja öljyn seokseen.

Ruskistamisen jälkeen lisättiin sipuli, valkosipuli ja varsiselleri, joita kuullotettiin hetki kananpalojen kanssa. Sitten pannulle heitettiin paprikat.

Paprikoita kuulloteltiin jonkin aikaa ja sen jälkeen lisättiin tölkillinen tomaattimurskaa, tuoreita kaltattuja tomaatteja ja pari desiä ruokakermaa (laktoositonta). Seoksen annettiin kiehahtaa ylös, jonka jälkeen lisättiin aika kasa basilikaa (melkein koko puntillinen), että saadaan kunnon yrttinen maku ruokaan. Tuore basilika on yksi ehdoton suosikki meidän yrttivalikoimissa.

Tämän jälkeen kastike jätettiin hautumaan ja keitettin pasta ja lisättiin kastikkeen joukkoon. Sen jälkeen koko ruoka vedettiin blenderillä sekaisin ja kokeiltiin, josko Enno-Olivier tykkäisi isin tekemästä ruuasta.

Jätin tällä kertaa tarkoituksella ruokaan vähän isompia paloja. Maistoimme molemmat ruokaa ennen kuin annoimme sitä Enno-Olivierille ja tykkäsimme siitä kovasti. Laitoimme innoissamme ruuan kuppiin ja aloimme syöttämään vauvelia. Pari ensimmäistä lusikallista meni ihan ok, mutta sen jälkeen tuli kunnon oksennusrefleksit ja ajattelin, että jaahas, pitihän sitä ensimmäinen ruoka tulla eteen, mistä juniori ei tykkää. Isille tuli luonnollisesti melkoinen pettymyksen tunne omaan suoritukseen, että nyt tärkein asia maailmassa ei tykkääkään isin tekemästä ruuasta. Ongelma ei ollutkaan ruuan maussa, vaan siinä, että ruuan seassa oli liian isoja paloja, joten ajoin ruuan blenderillä totuttuun tapaan aika sileäksi. Meidän pienellä prinssillä on selvästi vielä totuttelemista siinä, että ruuan mukana saattaa tulla vähän isompia paloja :) .

Tämän kertaisen ruuan resepti oli seuraavanlainen ja suolaa lisäämällä tämä pastakastike maistuu taatusti myös aikuisille. Tästä annoksesta riittää vauvalle viideksitoista kerraksi. Aikuisille voi tietysti lisätä enemmän valkosipulia ja sipulia maun mukaan, samoin kuin varsiselleriä.

Kanakastike

  • noin 500g luomukanan rintafileitä
  • 1 salottisipuli
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 varsisellerin varsi (suosittelen kuorimaan, että saatte rihmat pois)
  • puolikas puna-, kelta- ja vihreäpaprika (jokaista laatua siis puolikas)
  • tölkki Muttin tomaattimurskaa
  • kaltattua tomaattia maun mukaan (jos haluaa lisää tomaattia kastikkeeseen)
  • 2dl ruokakermaa
  • pastan keitinvettä sen verran, ettei kastike ole liian kuivaa
  • mustapippuria myllystä maun mukaan
  • tuoretta basilikaa noin puntin verran
  • aikuisille suolaa maun mukaan, pikkuisille vauvoille ei yhtään

Lisäksi keitetään maun mukaista pastaa riittävä annos. Yleensä vajaa 100g kuivaa pastaa per henkilö. Nyt keitettiin vauvaa varten noin 400g täysjyväpastaa.
Jos ajatte tämän ruuan blenderillä hienoksi, niin tästä tulee todella tiivistä ja vauvaa ruokkiessa ruuan sekaan täytyy lisätä nestettä (esimerkiksi maitoa).


sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Enno-Olivierin suosikki, karjalanpata

Karjalanpata on Enno-Olivierin ehdoton suosikki tällä hetkellä. Huomasimme kauhuksemme, että pakkasen varastot olivat huvenneet, joten sitä piti tehdä hetimiten lisää! Haimme paikallisesta kaupasta juuri leikatut karjalanpaistilihat. Tässä ohje, jos joku vaikka innostuisi tekemään omalle vauvalleen tai vaikka itselleen tätä herkkua :)

Kasviksiksi ja juureksiksi valittiin myskikurpitsaa, perunaa, porkkanaa, palsternakkaa ja salottisipulia. Mausteeksi maustepippuria, laakerinlehtiä ja provencen yrittisekoitusta, sekä noin puoli tölkillistä Muttin tomaattimurskaa. Suolaahan ei vielä saa ruokiin laittaa.
Padan teko aloitettiin ruskistamalla 500 grammaa karjalanpaistilihoja eli 250 grammaa sianlihaa ja 250 grammaa naudanlihaa.
Lihojen ruskistuessa kuorittiin ja paloiteltiin kasvikset:
  • 4 porkkanaa
  • 1 palsternakka
  • 1/2 myskikurpitsaa
  • 7 perunaa
  • 1 sipuli
Kasvikset heitettiin pataan mausteiden ja tomaattimurskan kanssa ja haudultetiin hetki liedellä.
Hetken hauduttelun jälkeen lisättiin reilu litra vettä ja pata siirrettiin uuniin hautumaan reiluksi puoleksitoista tunniksi. Välillä aina tarkistetaan, ettei pata ole kuivunut liikaa ja tarvittaessa lisätään vettä.
Noin puolentoista tunnin kuluttua pata on valmis soseutettavaksi. Koska Enno-Olivierilla on jo puhjennut hampaita, alamme antamaan hänelle karkempaa ruokaa, mutta tämä pata tuli vedettyä vielä aika sileäksi. Soseutuksen jälkeen ruoka pussitettiin minigrippeihin sopiksi kerta-annoksiksi ja laitettiin pakkaseen. Tästä määrästä tuli 15 kerta-annosta.
Nyt taas pikkumiehen kelpaa herkutella 💖💖

maanantai 6. helmikuuta 2017

Mikä ihmeen Sose-Isi?

Niin, mikä ihmeen Sose-Isi? Joitain teistä saattaa ihmetyttää blogin nimi. Onko isi soseessa vai mistä ihmeestä tuo nimi tulee ;)
Nimi itse asiassa tuli mieleen jo kauan sitten, kun pieni aarteemme syntyi. Siinä vaiheessa, kun aloimme antamaan hänelle velliä ja myöhemmin kiinteää ruokaa, tuumasin kerran ruokia tehdessäni, että minähän olen varsinainen Sose-Isi, kun kaikki piti luonnollisesti tehdä soseeksi. Olemme alusta asti tehneet hänelle ruuat itse ja vältelleet valmisruokia.
Yllä olevassa kuvassa on tekeillä kalkkunapata ja seuraavissa kuvissa nähdään, kuinka hyvin se maistuu Enno-Olivierille :) :)
Hyvinhän se maistui. Tilkka suolaa ruuan sekaan, niin isikin voisi syödä monta kupillista :)