Kanapasta maistuu, vai maistuuko?

Enno-Olivier on aina tykännyt kanapadasta ja ajattelimme, että nyt on aika tutustuttaa hänet myös pastan maailmaan, koska isi tykkää tehdä erilaisia pastaruokia. Kävin innoissani ostamassa pari pakettia L'uomunokan luomukanan juhlafileitä, koska pyrimme käyttämään luomua lihatuotteissa, varsinkin kanan lihassa ja kananmunissa.

Kasviksiksi valittiin paprika, varsiselleri, salottisipuli, valkosipuli ja tomaatti.

Pastaksi valitsimme terveellisemmän vaihtoehdon eli Rummon täysjyväfusillin. Täysjypastassa on yleensä se "terveellinen" maku ja normaaliin durumvehnästä tehtyyn pastaan tottuneelle täysjäväpastan maku voi aluksi olla haastava.

Proteiiniksi hain kaupasta siis kanaa, koska Enno-Olivier on tykännyt kanasta todella paljon. Olemme aina käyttäneet luomukanaa hänen ruuissaan, samoin kuin jos isi on harvoin kanaa syönyt.



Sitten varsinaiseen ruuan laittoon. Aluksi kananrintafileet kuutioitiin ja laitettiin ruskistumaan voin (tietysti suolatonta) ja öljyn seokseen.


Ruskistamisen jälkeen lisättiin sipuli, valkosipuli ja varsiselleri, joita kuullotettiin hetki kananpalojen kanssa. Sitten pannulle heitettiin paprikat.


Paprikoita kuulloteltiin jonkin aikaa ja sen jälkeen lisättiin tölkillinen tomaattimurskaa, tuoreita kaltattuja tomaatteja ja pari desiä ruokakermaa (laktoositonta). Seoksen annettiin kiehahtaa ylös, jonka jälkeen lisättiin aika kasa basilikaa (melkein koko puntillinen), että saadaan kunnon yrttinen maku ruokaan. Tuore basilika on yksi ehdoton suosikki meidän yrttivalikoimissa.


Tämän jälkeen kastike jätettiin hautumaan ja keitettin pasta ja lisättiin kastikkeen joukkoon. Sen jälkeen koko ruoka vedettiin blenderillä sekaisin ja kokeiltiin, josko Enno-Olivier tykkäisi isin tekemästä ruuasta.


Jätin tällä kertaa tarkoituksella ruokaan vähän isompia paloja. Maistoimme molemmat ruokaa ennen kuin annoimme sitä Enno-Olivierille ja tykkäsimme siitä kovasti. Laitoimme innoissamme ruuan kuppiin ja aloimme syöttämään vauvelia. Pari ensimmäistä lusikallista meni ihan ok, mutta sen jälkeen tuli kunnon oksennusrefleksit ja ajattelin, että jaahas, pitihän sitä ensimmäinen ruoka tulla eteen, mistä juniori ei tykkää. Isille tuli luonnollisesti melkoinen pettymyksen tunne omaan suoritukseen, että nyt tärkein asia maailmassa ei tykkääkään isin tekemästä ruuasta. Ongelma ei ollutkaan ruuan maussa, vaan siinä, että ruuan seassa oli liian isoja paloja, joten ajoin ruuan blenderillä totuttuun tapaan aika sileäksi. Meidän pienellä prinssillä on selvästi vielä totuttelemista siinä, että ruuan mukana saattaa tulla vähän isompia paloja :) .

Tämän kertaisen ruuan resepti oli seuraavanlainen ja suolaa lisäämällä tämä pastakastike maistuu taatusti myös aikuisille. Tästä annoksesta riittää vauvalle viideksitoista kerraksi. Aikuisille voi tietysti lisätä enemmän valkosipulia ja sipulia maun mukaan, samoin kuin varsiselleriä.

Kanakastike

• noin 500g luomukanan rintafileitä
• 1 salottisipuli
• 1 valkosipulin kynsi
• 1 varsisellerin varsi (suosittelen kuorimaan, että saatte rihmat pois)
• puolikas puna-, kelta- ja vihreäpaprika (jokaista laatua siis puolikas)
• tölkki Muttin tomaattimurskaa
• kaltattua tomaattia maun mukaan (jos haluaa lisää tomaattia kastikkeeseen)
• 2dl ruokakermaa
• pastan keitinvettä sen verran, ettei kastike ole liian kuivaa
• mustapippuria myllystä maun mukaan
• tuoretta basilikaa noin puntin verran
• aikuisille suolaa maun mukaan, pikkuisille vauvoille ei yhtään

Lisäksi keitetään maun mukaista pastaa riittävä annos. Yleensä vajaa 100g kuivaa pastaa per henkilö. Nyt keitettiin vauvaa varten noin 400g täysjyväpastaa.
Jos ajatte tämän ruuan blenderillä hienoksi, niin tästä tulee todella tiivistä ja vauvaa ruokkiessa ruuan sekaan täytyy lisätä nestettä (esimerkiksi maitoa).